close
20160831_121717

Pakatessani kotikoulua matkalaukkuun, minun oli suunniteltava miten toteuttaa musiikintunti. Päätin napata mukaan muutamia pieniä rytmisoittimia. Perillä aloin kuitenkin pohtia asiaa laajemmin ja näin mielessäni jotain ihan muuta kun kiltisti rivissä soittavat lapset. Ajattelin että aistiyliherkässä perheessä suuremmalta mekkalalta varmaan säästyttäisiin mutta soittimien pyörittely erinäisissä paikoissa voisi ollakin haaste. Ymmärtäähän sen. Jos on olemassa joku pyöreä esine, sitä on pakko pyörittää ja katsoa mihin se vierii. Tai jos on jokin kepukka, onhan se hauska katsoa miltä kaveri näyttää vaikkapa kepukka korvassa.

Koska tämä olisi välttämätön asia, päätin aloittaa siitä. Pyysin lapsia laittamaan rytmikapulat ensin korviin ja katsomaan toisiaan. Sitten sarviksi päähän, tötteröksi nenänpäähän, kulmakarvoiksi, leukaan, kainaloihin jne… Kun kaikki mahdolliset paikat oli käyty läpi ja naurettu niiden hullunkurisuudelle, sanoin että nyt kun tiedämme miltä nämä jutut tuntuvat, voimme keskittyä soittamaan. Yllättävää kyllä, se toimi! Lapset keskittyivät soittamiseen ja kaikilla oli mukavaa.20160831_12170720160831_121657

Tags : AistiyliherkkyysKotikoulu
Tiia

The author Tiia

Leave a Response